8/11/2015

Huomenta!
Ja hyvää uutta kouluvuotta koululaisille! 

Täällä tänään, koska syksy on uusien alkujen aikaa. Uuden alku on vanhan loppu, loogista mutta totta. Olen tietoisesti siirtänyt tämän postauksen kirjoittamista kesän yli siksi, että parin kuukauden aikana ehtisi kuulostella, tuntuuko blogin lopettamispäätös sittenkään oikealta. Ja todettava on, että kyllä se vaan tuntuu, ihan yhtä vahvasti kuin tuossa keväämmälläkin.

Kesä livahti huomaamatta. Niin se taitaa tehdä joka vuosi, mutta tänä vuonna se lipsahti vielä entistäkin vikkelämmin. Johtunee keleistä ja siitä, että alkukesä meni muuttopuuhissa ja uuden fiilistelyssä. Tuntuu ihan hullulta miten nopeasti uusi paikka alkaa tuntua kodilta, eikä vanhaa oikein enää muistakaan. Tai muistele, kumpaa se nyt sitten onkaan. Puolentoista kuukauden aikana nykyinen asunto on alkanut hyvinkin tuntua siltä miltä pitääkin, kodilta. Ihmiset tekevät kodin, oli se missä tahansa. Eikä tarvita kuin muutama oma tavara uppo-outoon paikkaan, kun tulee tunne, että tänne me nyt jäädään.

Kuvissa yllä ei muuten suinkaan ole nykyinen majapaikkamme, vaan talo ja sen pihapiiri, jonka sisareni perheen kanssa vuokrasimme Smoolannista yhdeksi viikoksi heinäkuun alussa. Kaunista oli, niinkuin aina ennenkin. Menkää sinne! Me ainakin mennään, ehkä taas jo ensi kesänä. 

Olen tässä miettinyt, että kuinka näistä vuosista täällä blogimaailmassa kiittäisin, ja ketä. Neljä ja puoli vuotta sitten remonttiblogia aloittaessani en suinkaan ajatellut, että niin moni teistä jaksaisi lukea sepustuksiani muutamaa postausta pidemmälle. Aloitin blogin itseäni varten, remontin taltioimiseen ja siksi, että saisin tehdä niitä asioita, jotka ovat lähellä sydäntäni: suunnitella, kuvata ja kirjoittaa. Kaikki muu siitä seurannut on ollut vain plussaa ja voitte uskoa, että olen nauttinut: uusista ystävistä, kokemuksista. Kaikesta siitä mitä tämä blogi on tuonut tullessaan.

Voisi kuvitella, että täällä tippa linssissä kirjoittelen. Mutta kun en! Silloin jos päätös tuntuu oikealta, miksi itkisin, miksi itkisin? (Lauluntekijää lainatakseni.) Tuntuu hyvältä, innostuneelta, malttamattomalta mitä elämä tuokaan tullessaan. Yksi vaihe elämässä oli ja meni, hyvä niin.

Kiitos teille blogini lukijat! Kiitos uusista ystävistä! Kiitos inspiroivista yhteistöistä! Kiitos, että sain olla osa mitä mahtavinta yhteisöä! Kiitos menneestä, tästä hetkestä ja tulevasta. Uusi on hyvä.

14 kommenttia:

NAKU kirjoitti...

Kiitos Rilla!

Lyde kirjoitti...

Kiitos myös sinulle! Yhtä matkaa ollaan tässä kuljettu, aika samoihin aikoihin aloitin omankin blogini ja sinun blogiasi lukenut lähes saman ajan. Omani vielä jatkuu, ainakin toistaiseksi, mutta voi olla että jossain vaiheessa on sama päätös edessä. Vaihtelu virkistää? :-) Hyvää jatkoa teille kaikille!

Saikku Valkoista ja Kiekuraa kirjoitti...

Ihanaa kesän jatkoa sulle! Juuri näin, miksi itkis jos päätös on oikea ! :) mukavin lukemani blogin lopetusteksti. :)

Tiina kirjoitti...

Aijaa sää lopetat! Ja nytkö en saa koskaan tietää miks ostit sen navetan? Eikä! Mee ees tosimummoon ketomaan se jos et täällä sitä kerro. :D

Rillirousku kirjoitti...

Naku: <3

Lyde: Niin on, vaihtelu virkistää, pieni tai suuri. :) Kiitos kommenteista tässä vuosien saatossa. <3

Saikku: Kiitos! Mukavaa kesän loppua teillekin! :)

Tiina: Navetta myytiin jo vuosi sitten. Mitä siitä opimme on se, että elämässä ei passaa liikoja eteenpäin suunnitella. :)

Kesäpäivä kirjoitti...

Kiitos sinulle inspiroivasta blogista! Sinun juttujasi jään kaipaamaan,mutta elämä kulkee eteenpäin ja niin se pitää ollakin. Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää tulevaan!!!

heidi. kirjoitti...

KIITOS sinulle, ihana Rilla! Sä oot ollu mulle se ainainen inspiraation lähde, niin kekseliäs ja aina yhtä aito! Ihanaa syksyä sulle, pus <3

Teresa Maria kirjoitti...

Kiitos kauniista blogistasi ja onnea uudenlaisiin tuuliin!

nilkkulotta kirjoitti...

Voin tunnustaa, että tämä on ainut blogi, mitä olen seurannut koskaan. Tai tietty tämän edeltäjää lukuunottamatta! Mitä mä nyt sitten seuraan?! Kiitos Rilla! <3

Tessa/ Elämäni peili kirjoitti...

Voih, täm on ollut ihanin blogi♥ etkö jatka enään missään muodossa, uudessa blogissa? *toiveikas* ;)

Anna R kirjoitti...

Kiitos Rilla! Sinun blogisi myötä löysin omaan kotini minun näköisen tyylin ja sen, mistä sisustuksessa tykkään. Ennen kuin löysin blogiasi, luulin että on vain maalaisromanttista tai ei maalaisromattista. Onnea uusiin tuuliin ja seikkailuihin!

kristiina kortelahti kirjoitti...

Kiva on blogiasi ollut lukea ja mielelläni olisin halunnut sen lukemista jatkaa. Kirjoitat aina niin nasevasti, että ihan kateeksi käy. Hyvää jatkoa elämääsi!

Shannuska kirjoitti...

Hei Rilla!
Kiitos blogistasi! Aloin lukea sitä jokusia vuosia sitten ja ihailin tapaasi kirjoittaa välittömästi ja silti koskettavasti. Hämmästelin myös sitä, muten jaksoit ommella, sisustaa ja askarrella pienten lasten kanssa. Kiitos siis mahtavasta blogista ja onnea tulevaan!

Sanna

Rillirousku kirjoitti...

KIITOS teille kaikille kannustavista ja kauniista sanoistanne <3 Mukavaa alkavaa syksyä! :)